Olli t\u00e4ytt\u00e4isi t\u00e4n\u00e4\u00e4n 31. Haluaisin l\u00e4hett\u00e4\u00e4 Ollille hirveimm\u00e4t vuoden aikana l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ni syntt\u00e4ri-meemit, ensimm\u00e4isen\u00e4 Ron Jeremyn keinumassa \u00e4l\u00e4sti purkupallolla. Koska niin me tehtiin. Vannoin aina, etten ikin\u00e4 en\u00e4\u00e4 avaa Ollin l\u00e4hett\u00e4mi\u00e4 kuvia, koska siit\u00e4 seurasi vain noloja tilanteita, ja joka kerta avasin ne silti.<\/p>\n
Olli oli yksi rakkaimmista yst\u00e4vist\u00e4ni. Olli oli el\u00e4m\u00e4\u00e4 suurempi persoona, joka n\u00e4kyi ja kuului. Jos Ollin kerran tapasi, muisti kyll\u00e4 tavanneensa Ollin. Olli teki yleens\u00e4 l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n vaikutuksen, positiivisen tai negatiivisen. Ollia ei koskaan varsinaisesti tarvinnut etsi\u00e4, riitti, kun vain seurasi raikuvaa naurua.<\/p>\n
Olli kuoli tammikuussa liikenneonnettomuudessa, ja ensimm\u00e4inen asia, joka mieleeni tuli oli muisto vuoden takaa, kun olin k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4 Ollin asuinpaikkakunnalla, ja Olli tuli hakemaan minua paikalliselta messukeskukselta. Kiersimme messukeskusta, Olli autolla ja min\u00e4 k\u00e4vellen, puhuen samalla puhelimessa ja yritt\u00e4en selvitt\u00e4\u00e4, miss\u00e4 toinen oli ja miten l\u00f6yt\u00e4isimme toisemme. Viimein n\u00e4imme toisemme, ja viimeinen asia, jonka Olli minulle puhelimessa sanoi, oli \u201dNyt n\u00e4kyy joku kolmekymppisen n\u00e4k\u00f6inen vanha haaska\u201d. Istuin autoon, ja vastasin \u201dAina kumminkin nuorempi kuin sin\u00e4\u201d. \u201dTouch\u00e9\u201d kuului Ollin vastaus. Helmikuun kahdeksantena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 minusta tuli vanhempi kuin Olli sai el\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Vaikka Ollin kuolemasta on jo melkein kolme kuukautta, ei se ole tuntunut todelliselta viel\u00e4 ollenkaan. Enk\u00e4 toisaalta ole tuntenut varsinaista suruakaan, tai ainakaan sellaista surua, kuin odotin. Ensimm\u00e4iset p\u00e4iv\u00e4t ja viikot tunne oli ennen kaikkea absurdi ja ep\u00e4todellinen. Odotin sit\u00e4 hetke\u00e4, kun Olli soittaisi ja nauraisi \u00e4\u00e4nek\u00e4st\u00e4 nauruaan ja kertoisi kaiken olleen vain vitsi. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Ollin kuolema vain on. En ole tuntenut sit\u00e4 surua, jonka odotin tulevan, ja odotan viel\u00e4kin, mutta nyt tilanne vain on. Ehk\u00e4 \u201doikea\u201d suru tulee kes\u00e4ll\u00e4, kun Ollin uurna lasketaan ja muistotilaisuus pidet\u00e4\u00e4n koronarajoitusten toivottavasti h\u00f6llentyess\u00e4. Nyt kaikki on tauolla, kun kuolemaan liittyvi\u00e4 rituaaleja ja tapoja ei voi k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi tavallisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4 ja tahdissa.<\/p>\n
Tutustuin Olliin lukion toisella luokalla, olimme samassa opiskelijaryhm\u00e4ss\u00e4, joka matkasi Saksaan viikon mittaiselle retkelle tutustumaan lukiomme yhteisty\u00f6koulun el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja sielt\u00e4 matkasi ryhm\u00e4 opiskelijoita Suomeen vastaavasti viikoksi. L\u00f6ysimme toisistamme v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti hengenheimolaiset. Vasta nyt olen muistanut, ett\u00e4 vaikka tutustuimme vasta lukiossa, Olli oli yl\u00e4asteella yksi tanssipareistani niill\u00e4 kovin kiusallisilla tanssitunneilla, joita oli ilmeisesti pakko olla kerran vuodessa liikuntatunneilla. Ja Olli oli todella hyv\u00e4 tanssija.<\/p>\n
Olli oli ihminen, jonka mielest\u00e4 kaikelle voi nauraa ja kaikesta voi vitsailla. Ja se oli ehdottomasti yksi lempiasioistani Ollissa. Oli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen ihanaa, ett\u00e4 oli olemassa ihminen, jolle voi vitsailla kauheimmistakin asioista, eik\u00e4 toinen koskaan j\u00e4\u00e4nyt sanattomaksi, vaan vastasi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 pahalla herjalla. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita, etteik\u00f6 Ollin kanssa olisi voinut k\u00e4yd\u00e4 vakavamielisempi\u00e4kin keskusteluja, p\u00e4invastoin. En\u00e4\u00e4 ei ole Ollia sanomassa ”\u00e4l\u00e4 ole noin nyrryynen, se ei sovi sulle”, kun meinaan vaipua liikaa synkkyyteen ja vakavuuteen.<\/p>\n
Olli oli taiteellinen, ja olenkin onnellinen, ett\u00e4 minulla on kunnia omistaa Ollin tekem\u00e4\u00e4 grafiikkaa. Ollin tekem\u00e4, L\u00e4ht\u00f6laituri-niminen teos on yksi lempiasioistani kodissani, ja se tulee olemaan aina kunniapaikalla. Ja varmasti tulen aina ajattelemaan Ollia katsoessani sit\u00e4. Minulla ei ole yhteiskuvia Ollin kanssa, mutta olen onnellinen, ett\u00e4 minulla on tuo Ollin tekem\u00e4 taulu. Se tuntuu nyt erityisen arvokkaalta.<\/p>\n
Olli ei ollut, miten sen nyt sanoisi, parisuhdeorientoitunut. Olin kuitenkin aina varma, ett\u00e4 viel\u00e4 tulee ihminen, joka vie tuolta jalat alta, ja l\u00e4hes odotin sit\u00e4. En koskaan sanonut t\u00e4t\u00e4 Ollille itselleen, koska se olisi ollut turhaa, ja mielest\u00e4ni ei ole tarpeellista kertoa kenellek\u00e4\u00e4n, miten visioi toisen el\u00e4m\u00e4n menev\u00e4n. Olli oli my\u00f6s yst\u00e4vist\u00e4ni ainut, josta minulla on ollut t\u00e4llainen tunne, enk\u00e4 tied\u00e4 miksi.<\/p>\n
Hyv\u00e4\u00e4 syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4 Olli, sinne jonnekin. Vaikka et edes uskonut tai kuulunut kirkkoon, enk\u00e4 min\u00e4k\u00e4\u00e4n usko. Mutta t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 olet jossain vastaanottamassa \u00e4\u00e4neen lausumattomat syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4onnittelut, lohduttaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Olli t\u00e4ytt\u00e4isi t\u00e4n\u00e4\u00e4n 31. Haluaisin l\u00e4hett\u00e4\u00e4 Ollille hirveimm\u00e4t vuoden aikana l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ni syntt\u00e4ri-meemit, ensimm\u00e4isen\u00e4 Ron Jeremyn keinumassa \u00e4l\u00e4sti purkupallolla. Koska niin me tehtiin. Vannoin aina, etten ikin\u00e4 en\u00e4\u00e4 avaa Ollin l\u00e4hett\u00e4mi\u00e4 kuvia, koska siit\u00e4 seurasi vain noloja tilanteita, ja joka kerta avasin ne silti. Olli oli yksi rakkaimmista yst\u00e4vist\u00e4ni. Olli oli el\u00e4m\u00e4\u00e4 suurempi persoona, joka n\u00e4kyi […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_mi_skip_tracking":false},"categories":[17],"tags":[16],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tiinarntmk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/87"}],"collection":[{"href":"https:\/\/tiinarntmk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tiinarntmk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tiinarntmk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tiinarntmk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=87"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/tiinarntmk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/87\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":88,"href":"https:\/\/tiinarntmk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/87\/revisions\/88"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tiinarntmk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=87"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tiinarntmk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=87"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tiinarntmk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=87"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}